Matkalaukku - Tarinoita matkoiltani

Tarinoita maailmalta

Barcelona, Espanja

Kauan odotettu pitkä viikonloppu. Neljän tunnin lennon jälkeen saavumme Barcelonan lentokentälle, joka yllätyksekseni onkin suuri, moderni ja puhdas. Saapuminen uudelle lentokentälle on aina yhtä aikaa jännittävää ja sekavaa, mutta kuitenkin niin ihanaa. Suuntamme keskustaan metrolla. Suosittelen ostamaan metroon kortin, jolla hurruuttelee monta päivää. Näin kulkeminen kaupungissa on sujuvaa ja helppoa. Huhtikuun alkupuolella Barcassa on illat ja aamut vielä viileät. Ensimmäisenä päivänä sataa vettä. Päätämme katsastaa kaupungin hop-on-hop-off bussilla. Suuri kaupunki alkaa hahmottua.
Syömme ensimmäisenä päivänä ystävän suosittelemassa kalaravintolassa, jossa on kuulemma maailman parasta paellaa... ja oikeassahan hän oli.

Elx -niminen ravintola sijaitsee satamassa Maremagnum nimisen kauppakeskuksen kulman takana. Maremagnum on muuten ainoa kauppakeskus Barcelonassa joka on avoinna joka päivä. Sunnuntaisin kaupat ovat muutoin suljettu.

La Ramblan läpi tekee mieli juosta. En yhtään halua jäädä tähän turistien täyttämälle kadulle.

Matkailussa parasta on se mitä löydät sivukujilta, se mikä on aitoa. Puhtaat maut, ystävälliset jollain tapaa yksilölliset ihmiset, sisustukset joista voi aistia tekijän sitoutuneen asiaansa.


Barcelonassa on paljon nähtävää. Tottakai käymme katsomassa kuuluisan Sagrada familia kirkon ja illan pimetessä valaistut tanssivat suihkulähteet.




Enemmän kuitenkin rakastan kaikkea tätä, mikä aarteen-omaisesti löytyy sattumalta. Piirtyy verkkokalvoilleni ja jotka muistan koko elämäni.





Antoni Gaudin suunnittelemat talot ja Parc guell -puisto ovat satumainen nähtävyys Barcelonassa. Mikä tämä heppu oikein oli? Hänen mielikuvituksensa on täytynyt olla vertaansa vailla... Olenko Liisan ihmemaassa?












Illalla jalat ovat aivan soseena. Hittolainen, ensi kerralla kyllä muistan että hotellin on sijaittava aivan metroaseman välittömässä läheisyydessä.


Nyt muistaessani; Jos haluat syödä Barcelonassa edullisesti; otapa suunta Rambla del Poblenoulle. Tällä kadulla sijaitsee useita hyviä ravintoloita. Kun kerran Espanjassa ollaan niin tietenkin illan viettoon kuuluvat erilaiset tapakset. Edullisen budjetin matkaajalle tältä kadulta löytyy 100:n erilaisen tapaksen ravintola, jossa jokainen (pieni) tapasannos maksaa vain ja ainoastaan euron! Jep! Kävimme täällä kaksi kertaa. Ihan vain huvikseen, vaikkei ollut edes nälkä! Samalla kadulla on myös ihana italialainen ravintola, jossa on taivaallinen pitsa.

Matkan viimeisenä päivänä suuntaamme montjuicin kukkulalle. Suunnitelmamme mukaan ajamme metrolla Para-lel asemalle, jonka välittömästä läheisyydestä lähtee bussi, jolla pääsee funicularille, jonka on tarkoitus viedä meidät kukkulan huipulle. Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty?? No ei. Tullessamme ulos metrotunnelista huomaamme että bussipysäkki on siirretty kadulla kulkevan maratonin vuoksi. Ystävällinen espanjatar neuvoo (ihan väärin) mihin pysäkki on siirretty. Eksymme reitiltä. Hiki, nälkä, jano... Missä olemme? Kartta suhisee. ..."Huhuu, hello.. I can help you up there.." Mitä? Kuka puhuu? Muutaman metrin päässä meistä vanha valkotukkainen pyöreä pappa seisoo pikkuruisen auton kotteronsa vieressä. Huuteleko se meille? Kyllä. Hetken epäröimme ja sitten uskaltaudumme lähemmäs.

Selviää, että pappa haluaa auttaa meitä. Hän kuulemma silloin tällöin neuvoo ja auttaa turisteja. Nousemme auton kyytiin, joka parkkeerattu tiukkaan ylämäkeen. Pappa irroittaa käsijarrun ja paina kaasun pohjaan (kyllä, ihan pohjaan) Nytkähdys. ööö - hyytyykö tämä? Ajattelen. "So, where are you from?"... Niin matka taittuu mukavasti tämän papan kyydissä köysirata hisseille. Eikö funicalaareille? Ei, niitä huolletaan.

Kun vihdoimme pääsemme ylös. Huomaamme, että kukkulalla ei ole juuri mitään nähtävää. Kaunis luonto. Paikalliset retkellä. Mutta jälleen olemme kokemuksia rikkaampia.

Viva la Barcelona, ehkä tapaamme vielä.





Pariisi, Ranska

Ensimmäinen ilta Pariisissa. Kävelemme ohi Louvren ja läpi rakkauden sillan eli Pont de Arts. Sillan kaiteet ovat todellakin täynnä niitä kuuluisia rakkauslukkoja! Ei ihme, että silta on melkein romahtanut, sillä lukkoja on vieri vieressä ja toisissaan kiinni. Niitä on kuulemma arviolta jopa 700 000!


Jokiristeily Seinellä on alkamassa. Näemme nähtävyydet upeassa iltavalaistuksessa. Kaukana taivaalla kiertää valo kuin majakassa.. Eiffel-torni näyttää niin komealta. Ihmettelemme miksi ihmisiä on tuhansittain joen varrella. Kaikki ovat juhlimassa lämmintä päivää, tässä vaiheessa picnic on venähtänyt jo hiprakkaiseen juhlintaan. Nähtävyyksien joukkoon pääsee myös pariisilaiset paljaat takapuolet! Muutamalla juhlijalla on homma karkaamassa käsistä ja he innostuvat tanssimaan ja lopuksi vetämään housunsa alas, näyttääkseen takapuolensa ohi kulkeville risteilyturisteille. No tulipahan nähtyä pariisilaisen miehen takapuoli (!!!)

Metroilla kulkeminen Pariissa on kätevää... tai olisi.. jos metroasemien nimet eivät olisi niin kovin monimutkaisia kuten esim. "Chátelet des halles" ja "Poissonniére" jne... myös metrokäytävät tuntuivat sokkeloisemmilta kuin muualla.

Toinen päivämme Pariisissa alkaa kiertoajelulla. Onnistumme saamaan bussista ensimmäisen rivin paikat, joten näkymät ovat huikeat! Jos varaat kiertoajelun etukäteen netistä, tarkista onko kyseessä avokattoinen bussi! Sillä tavallisesta ei taatusti muilta riveiltä nää mitään! Kaupunki alkaa hahmottua. Champs Elysées on leveä kuin moottoritie ja Riemukaari on mahtavan kokoinen.

Hmm. Moulin Rouge sijaitsee mielenkiintoisella(?) alueella Montmartren kaupunginosassa. Tuli hiukan mieleeni Amsterdamin Punaisten lyhtyjen alue. Kadun varsilla on kymmenittäin "liiketiloja", joiden verhojen takana on tarjolla "palveluja" sekä kauppoja, joissa myydään aiheeseen liittyvää "rekvisiittaa." Näiden lisäksi alueella on kivoja ravintoloita, joista yksi on "Le Chat Noir" joka on saanut nimensä kabareen = yökerhon mukaan, joka avattiin ensimmäisen kerran marraskuussa 1881.



Joimme lasilliset tässä "mustan kissan baarissa." Nautintoa ihan pikkaisen (lue: sikana) häiritsi se, että kaksi rempseää rouvaa naapuri pöydässä veti ketjussa tupakkaa, toinen sammutti, niin toinen aloitti ja sitä rataa.. (ei meillä lasketa..) mutta ainakin kuusi tupakkaa. Oli aika vaihtaa maisemaa.





Sunnuntaina satoi vettä. Sopiva museopäivä siis. Louvreen kannattaa mennä aamusta ja metroaseman sisäänkäynnin kautta, näin saattaa välttää pisimmät jonot. Jää pois "Palais Royal musée de Louvre" metroasemalla ja seuraa opastusta. Taide ei niinkään ole meille tuttua, joten halusimme vain nähdä Mona Lisan ja kokea museon tunnelman. Väkeä oli ja Mona Lisa oli pieni taulu, jonka kanssa kaikki halusivat ottaa selfien. Se siitä.

Jos sade vielä jatkuu.. niin tiedoksi: Louvren yhteydessä, saman katon alla, on paljon shoppailumahdollisuuksia.

Pariissa on kaunista, sen sanotaan olevan rakkauden kaupunki (no olihan se meille sitäkin ;) - Se on myös historiallinen ja nähtävää on paljon. Kuitenkin myös se toinen puoli näyttäytyi meille. Illan hämärtyessä kun luxus tavaratalo Printems on sulkenut ovensa. Sen ovien syvennyksiin sateen suojaan majoittuu kodittomia. Miehiä. Äitejä ja lapsia. Mummoja ja kissoja. Toiset ovat kietoutuneet viltteihin. Toiset vain tuijottavat tyhjyyteen. Päivällä samoista ovista kulki naisia korkokengissään, miehiä puvuissaan. Käsissä roikkui ostoksia tuhansien eurojen edestä.

Pariisissa ääripäät kohtaavat.

Au revoir. Pariisi on nähty.




Valloittava Italia, Part III
Lago di Bracciano & Lago di Bolsena.

Näyttänee siltä, että Italia on valtaamassa tilaa sydämestämme. Kolmas kerta saapasmaassa todisteli vain sitä, että haluamme sinne tämänkin jälkeen uudestaan.
Heinäkuinen ryysis Roomassa ei houkuttanut meitä hääpäivämatkalaisia. Halusimme jotain muuta. Hyppy tuntemattomaan kannatti :)

Fiumicinon lentokentällä meillä oli vuokra-auto odottamassa. Sanon jo tässä vaiheessa, että pikkuinen ketterä Fiat on loisto valinta Italian liikenteeseen ja kapeille kujille. Ihan turha lähteä millään "omakotitalon" kokoisella yrittämään. Ilmastointi on tärkein varustus! Lähdimme kohti ensimmäistä etappia Bracciano järveä ja siellä Trevignano Romanon kaupunkia. Navigaattorin avulla se oli helppoa!
Ihan sokeasti navigaattoriinkaan ei kannata luottaa, se saattaa meinaan ohjata vaikka kärrypolulle....

Kuvassa näkyy Trevignanon "keskusta" ja hotellimme Alberto Borgo Vistalago.
Ihana idyllinen hotelli!...Ja maailman parhaat pitsat!

Kylä oli täynnä ihania kapeita kujia, suloisia yksityiskohtia, kuten postilaatikot, ikkunaluukut ja ovet. Järvenranta ilta hämärässä oli romanttinen. Aurinko laski järven taa, jostain kuului vaimeaa jazz musiikkia, puihin kiedotut valosarjat toivat tunnelmaa. Antipastot ja viini maistuivat lähes taivaallisilta.
Järven ympäristössä riittää nähtävää mm. museoita, raunioita... me vierailimme mm. Braccianon kylässä sijaitsevassa linnassa. Castello Orsini Odescalhissa. Hieno historiallinen linna piilotteli sisällään uljaita vanhoja huonekaluja: verhokatos sänkyjä ja valtaistuimia. Hämmästelin kun yhdessä valtaistuimessa istuin osa oli kovin kulunut.. vai onko siinä reikä?!?  Kyllä - se olikin ollut wc... tai oikeammin kai puucee ;) . Tässä linnassa järjestetään paljon häitä. Nytkin oli jotain viritteellä. Tiesittekö muuten, että Tom Cruise ja Katie Holmes vihittiin tässä linnassa?? Huhutaan myös, että linna olisi kirottu ja siellä solmitut avioliitot päättyisivät eroon...hmm.kuinkas niille kävi? Toivottavasti sama ei päde hääpäivämatkalaisiin !!!
Melkein haikein mielin jätimme Bracciano järven. Matkamme jatkui tästä Lago di Bolsenalle. Ilmastoidussa autossa matka taittui mukavasti. Upeat maisemat!
Bolsenassa majoituimme Hotel Royalissa. Hotelli oli sisustuksineen, uima-altaineen ja ympäristöineen pramea, mutta samalla jotenkin tylsä. Bolsenassa oli paljon turisteja, (toisin kuin Trevignanossa), mutta silti ei juuri mitään nähtävää. Toki ruoka oli taas täydellistä ja maisemat kauniit ja vehreät. Elämäni paras tiramisu on tässä!!!


Matkustimme seuraavana päivänä läheiseen Orvietoon -  Kaupunkiin, joka sijaitsee kukkulan huipulla. Uljas vanha kaupunki näkyy kaukaa. Autolla ei pääse ylös asti, mutta sen voi jättää alakaupungin pysäköintitaloon, josta kaupunkiin noustaan liukuportailla ja rappusilla tai hissin avulla. Orvieton koko kaupunki on historiallinen nähtävyys, mutta samalla asuinpaikka tämän päivän ihmisille. Täällä voit shoppailla kalliissa luksusliikkeissä tai ostaa keramiikka tuliaisia.

Italiasta välittyi jälleen kerran kiireetön elämäntapa, ihana (edullinen!)kahvila kulttuuri, sekä iloinen puheensorina.

Jään kaipaamaan aamucappuccinoja (hintaan 1€ btw), maukkaita antipastoja...sitä täydellistä pitsaa.. joo ja hei.. sitä että viini on halpaa. Ohi pöytäkirjan tässä kerron, että tällä(kään) matkalla ei vastaani tullut yhtäkään alkoholistia tai juopunutta överisti käyttäytyvää Italialaista. Olisiko suomella kuitenkin jotain opittavaa muualta?

Anyway - Hieno kokemus.
Muistan 10-vuotis hääpäivänmatkamme koko loppuelämäni.
Ti amo Italia <3 
Ci vediamo!




Lontoo, Englanti

Hyrr Hyr, Suomessa on kaksikymmentä astetta pakkasta, kun saavumme Tampereen Pirkkalan lentoasemalle. Eikä tilanne paljon korjaannu, kun olemme lentokentällä sisällä ;) ;P - Sillä Pirkkalan asema on lähinnä teollisuushallia muistuttava "rötiskö." Mutta mutta pienen kentän etuja on toimivuus, nopeus ja helppous. Hyvin nopeasti olemme kahviossa lasillisella odottamassa konettamme.
Rayanair lentää Tampereelta Lontooseen, Stanstedin kentälle alle kolmessa tunnissa.
 
Lontoo on euroopan suurimpia kaupunkeja. Ja sen kyllä huomaa - Väkeä on niin "hitokseen" (Jos sallitte tämän Putous -ilmaisun ;). On siis pakko kulkea maan alla. Tiesittekö, että Lontoossa on maailman vanhin maanalainen rautatie?
Sitä alettiin rakentaa vuonna 1860. Mies - joka meillä asuu - sanookin, että Lontoossa kuljettiin jo metrolla, kun Suomessa asuttiin vielä puissa ;)

Anyway, osta Oyster Card, lataa siihen rahaa. Nappaa taskuusi metrokartta ja näin matkustat vaivattomasti ja nopeasti ympäri kaupunkia kaikkiin nähtävyyksiin. Säilytä kortti myös seuraavaa Lontoon matkaasi varten.

Korvissa soi vieläkin: "Mind the gap between the train and the platform."


Tuttuja maamerkkejä ovat Big Ben, Tower Bridge, Tower of London, London Eye, Piccadilly Circus...ja monet monet muut nähtävyydet.

Katukuvassa vilisee retrotyylisiä ajoneuvoja eli mustia takseja ja punaisia kaksikerroksisia linja-autoja. Vasemmanpuoleinen liikenne meinaa aiheuttaa minulle harmaita hiuksia.. Pää katsoo väärään suuntaan ja takaraivon puolelta (hupsista!) hurahtaa auto ohi. Onneksi useissa risteyksissä maahan on maalattu teksti: "Look right... tai Look left"

Ihanasti kaupunkiin on jätetty vanhat punaiset puhelinkopit kertomaan entisistä ajoista... Ja mikä loisto idea! - Osa kopeista on nyt käytössä (mustia)
Niiden kohdalla pääsee nettiin! "WiFi here" Katso kuva oikealla.


Lontoossa on niin paljon nähtävää, että kaikkea ei millään pysty mahduttamaan samalle reissulle.

Me halusimme Madame Tussauds - vahakabinettiin. Varasimme liput netistä etukäteen, näin pystyy kuulemma välttämään pitkät lippujonot. Olimme liikkeellä heti aamusta ja tammikuussa..joten jonossa oli vain muutama ennen meitä.

Ensin astuimme saliin, jossa oli Hollywood tähdet; Julia Roberts, George Clooney, Johnny Depp, Angelina Jolie & Brat Pitt....


Sen jälkeen musiikkitaivaan tähdet...
Robbie Williams, Freddie Mercury... ja tietysti Madonna (Olin muuten pidempi!)

Kuninkaalliset seisoivat arvokkaina yhdessä. Ujon näköinen Prinsessa Diana vähän sivummalla.

Valokuvaaminen oli sallittua. Kaikkien hahmojen lähelle pääsi hyvin ja pystyi kuvaamaan itsensä idolinsa kanssa.

Sokerina pohjalla.. kierros päättyi 4D esitykseen kaarevassa auditoriossa, jossa super sankarit taistelivat pahiksia vastaan erikoistehostein. Todellakin!
Minulla tukka hulmusi, jaloissa tuntui kulkevan hämähäkkejä... ja aivastiko tuo Hulk juuri minun päälleni??


Sitten vielä tää jalkapallo.
Brittiläiset tuntuvat olevan jalkapallo hullua kansaa - henkeen ja vereen.

Joukkeen fanitus kulkee sukupolvelta toiselle ja niin kuulemma kausikortitkin. Joihinkin peleihin on vaikea päästä. Kaikki paikat on jo varattu tosi faneille.

Minä kävin kartuttamassa sanavarastoani brittiläisillä kirosanoilla Arsenal vs. Fulham ottelussa.

Kaiken kaikkiaan tästä matkasta jäi hyvä kuva. Lontoolaiset olivat ystävällisiä ja kohteliaita. Kaupungilla näkyi hyvin pukeutuneita herrasmiehiä sateenvarjoineen, työmatkat taittuivat monella urheilullisesti juosten tai pyörällä. Tein myös huomion, että jakkupukuun pukeutunut työstään palaava nainen oli fiksusti vaihtanut lenkkarit jalkaan kotimatkaa varten. Kaupungissa vallitsi selvästi myös "after work" kulttuuri. Lukuisat tyylikkäät britti pubit näyttyivät iltapäivisin oluita siemailevista iloisista ihmisistä.
... And also I fell in love with - Dark & Creamy - Guinness <3

Ensi kertaan jäi vielä paaaaaljon nähtävää! See you later London.



Amsterdam, Alankomaat

Jännitti. Ensimmäinen kaupunkiloma. Ensimmäisiä lentomatkoja. Saavuimme Amsterdamiin Schipholin lentokentälle myöhään illalla. Maanalaista tunnelia pitkin kentältä pääsi nopeasti juna-asemalle, josta jatkoimme matkaa Amsterdamin keskustaan. Majoituimme erikoiseen Bed&Breakfast hostelliin, joka sijaitsi aivan punaisten lyhtyjen alueen kulmilla (kyllä, yöllä vastaan tuli jos jonkinmoista hiihtäjää), kävelymatkan päässä rautatie-asemalta.

Hotellissa respan virkaa toimitti baaritiski. Ja samainen baaritiski taas aamulla.. tattadaa... oli katettu aamiaispöydäksi.

Olin nukkunut huonosti. Huoneemme ovi ja seinät olivat kuin paperia. Yöllä (ja päivällä!) käytäviltä kuuluikin töminää, örinää ja biletystä. Katsoimme parhaaksi siirtää rautasänkyämme niin, että se olisi hiukan oven edessä. Samoin öisin kaduilta kuului humalaisten miesten huutelua ja vislailua. Ikkunamme alla joku wannebe - rock stara soitteli kitaraansa aamun pikkutunneille asti. Ja sitten vielä se kirkko! En tiedä minkälaisesta messusta oli kyse, mutta tavallisten kirkonkellojen äänen sijaan kirkko luritteli siinä aamutuimaan kokonaisen "kappaleen."

Kaikesta huolimatta Amsterdam on kaunis kaupunki. Talot ovat hassuja, korkeita ja kapeita, joiden katot ovat kuin erilaisten piparkakkujen reunat. Kaupungin läpi kulkee joki, jota sympaattiset pikku sillat koristavat.

Voin vieläkin tuntea nenässäni sen imelän, makean tuoksun joka pölähti Coffee Shopien auki repsottavista ovista. Amsterdamissa mietojen huumeiden käyttö on sallittua. Huomaattehan (kuvassa vasemmalla) alkoholin käyttö ja myynti ei coffee shopeissa ei ollut sallittua.(Huom! Minä, eikä blogini kannusta kokeilemaan Coffee shop tarjontaa).

Ilma syksyllä oli lämpimän kostea ja pilvinen. Nähtävyyksistä kannattaa käydä tutustumassa ainakin Anne Frankin taloon. Varaudu jonottamaan!

Amsterdam Areenalle voit toki mennä seuraamaan Ajaxin jalkapallo-otteluita, mutta areenalla järjestetään myös paljon musiikki konsertteja. Areenalle pääsee nopeasti metrolla. Meidän matkamme "syy" olikin Madonnan Confessions Tour 2006.

Ensi kerralla haluan mennä Amsterdamiin keväällä, kun tulppaanit kukkivat ja kevät on pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Niin...ja hotellin valitsen ehkä kaupungin toiselta laidalta.

Pst. Lentokentällä täällä kotimaassa on vastassa susikoira ;)





Ihana Ranskan Riviera. Bonjour madame!

Nizza on yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa. 
Puhdas, kirkas, sininen meri houkuttelee virkistäytymään kuumana heinäkuun päivänä. Ranta on kivinen, mutta siinä on puolensa - olet hetkessä kuiva ja "hiekaton" - taas valmis kaupungille.

Promenade des Anglais-rantabulevardilta voit ihailla merta silmän kantamattomiin.
Nizzan vanha kaupunki on kaunein ja tunnelmallisin minkä olen nähnyt.
Vanhasta kaupungista voit kiivetä ylös linnavuorelle, jossa on lasten leikkipaikka, vesiputous ja pieni kahvila. Ylhäällä sijaitsee myös hautausmaa, jossa hautakivet/muistomerkit ovat kuin taideteoksia. En koskaan ole nähnyt vastaavaa!
Mykistyttävä.

Maista soccaa!
Ravintolassa tilaa jälkiruoka juomaksi Kir Royal!

Tuliaisiksi voit tuoda vaikkapa
noita herkullisen värisiä saippuita (kuvassa oikealla).


Nizzaan pääsee edullisesti  Norwegianilla. Taxilla liikkuminen on kallista, kulje kaupungissa ratikalla, se on helppoa.

Nizzasta kannattaa ehdottomasti tehdä päivä retki Monacoon, jonne pääsee bussilla vain 1€:lla! Bussi 100 lähtee vanhan kaupungin tuntumasta. Matkan ajan -  Ihaile maisemia bussin ikkunasta. Monacossa voit nähdä mm. silmiä häikäiseviä huvijahteja, kiiltäviä avo-autoja, formula 1 rataa ja Casino Monte Carlon. Hotel de Paris on upea rakennus!   

Merci & Au revoir!  - Seuraavaksi haluan nähdä Pariisin!



Budapest, Unkari.

Olin Budapestissä pitkän viikonlopun työkaveriporukan kanssa. 
Elettiin joulunkuun alkua ja kaupunki alkoi selvästi valmistautua jouluun. Sää oli sateinen, ehkä hiukan plussan puolella. Kaupungin jakaa kahtia Tonavan joki. Suuri kaupunki on ehkä helpoin hahmottaa hop on, hop off bussista! Paikallinen ruoka on aika erikoista, mutta halpaa. Yhdessä erikoisessa baarissa (kuvat alla) poikkesimme erään illan päätteeksi. Jännä sisustus, vai mitä?



Berliini, Saksa.

Berliini on mukava paikka viettää kaupunkilomaa joulun alla, vaikkapa tuttava pariskunnan kanssa, kuten me teimme.

Hotellimme sijaitsi aivan Alexanderplatzin tuntumassa, josta oli lyhyt matka Televisio tornille, ostoksille ja ennen kaikkea joulutoreille! 


Illan hämärtyessä tunnelmalliset torit huikeine valoineen näyttävät satumaisilta. Pikkupakkanen, leijailevat lumihiutaleet ja kuuma Glühwein tekevät illasta täydellisen! Ai niin ja se hyvä matkaseura!!!


 

KaDeWe ostoskeskus on nähtyvyys itsessään. (tuo joulukuusi ja nojatuoli kuva on sieltä). Sinne pääsee kätevästi metrolla. Jää pois Wittenbergplatzilla.

Tuhansia ihania koristeita joulukuuseen ja herkullinen ruoka-osasto!





 


 


Valloittava Italia. Ciao - Come stai?

Florence, eli italialaisittain Firenze on Toscanan alueen pääkaupunki.

Tässä kuvassa näkyy vasemmalla ylhäällä ja vasemmalla alhaalla "Iso kirkko" eli Duomo. Upea  kaunis rakennus ihan hätkähdyttää mahtavuudellaan. Kirkon reunamilla on muuten tosi kiva ja sisustukseltaan hauska brittiläinen pubi, harmi ettei nimi jäänyt mieleen.
Toinen Firenzen maamerkki lienee tuo silta. Yllätyin, että joki oli noin likainen.

Varoitus!
Sydämeni jäi Italiaan, mutta niinpä jäi lompakkonikin...Firenze on oikea turistirysä ja tasku varkaat vikkeliä!!
... Firenzestä pääsee helposti junalla Pisaan, joka onkin sitten vähän pienempi paikka. Tosin tämä Pisan aukio oli silti täynnä väkeä...
Huikeaa, että torni todella on vinossa!!!
Sen tunsi hyvin kun kiipesi ylös noita rappusia (kts. kuva). Jossain mutkassa kiipeäminen tuntui kovin raskaalta ja välillä taas helpommalta.

Junalla pääsee myös Venetsiaan, mutta sinne onkin sitten vähän pidempi matka. Vaikka muutoin majailimme Firentzessä, Venetsiaa varten varasimme yhdeksi yöksi huoneen sieltä. Hei! junalla matkustaessa muistakaa leimata lippunne raiteden päässä olevassa laitteessa (ei junassa sisällä kuten meillä suomessa).

Yhtäkkiä junan ikkunasta ei näkynyt kuin merta molemmin puolin. Olimme saapumassa Venetsiaan. Jo asemalla vastaan tuli meren tuoksu... ja vähän myöhemmin viemärin haju.. joka silloin tällöin lemahti jostakin.. Silti Venetsia oli kaunis ja yllättävä, vähän kuin labyrintti! Löysimme yhden antikvariaatin, josta mieleeni jäi omistaja olutpullo kourassa ja kissansa, joka istui myyntitiskillä. Samaisessa paikassa takaoven virkaa toimitti pelkkä narun pätkä, jonka jälkeen yhdellä askeleella olisit ollut joessa. Tämä luonnollisesti oli "Uscita di sicurezza" eli varaulos käynti. Täältä muistona kotiin tuli ihana vanha maailmankartta, joka roikkuu nyt makuuhuoneemme seinällä.
Naamiot ja Gondolit ovat Venetsian tavaramerkki. Gondoli ajelu maksoi 100€/tunti. (myöhemmin kuulin, että halvemmallakin olisi päässyt tinkimällä tai kysymällä toisen "kuskin" taksoja), meiltä se jäi nyt kuitenkin väliin. Upea ja aito Ca'Macanan naamio pääsi kuitenkin mukaan suomeen.




Milano.

Silmissä vilisee vieläkin Vuittonia ja Pradaa kun muistelen matkaamme Milanoon.
Eipä turhaan Milanoa sanota muodin mekaksi, sitä se todellisesti on. Muotivaatekauppoja on jokaiseen makuun. Milanon hienoin ostoskeskus on upea lasikattoinen Galleria Vittorio Emanuele II
 Kaupungin laitamilta löytynee parhaimmat (ja myös halvemmat) kahvilat ja pubit. Tämä (kts. kuva alla) oli tosi erikoinen paikka. En ensin suostunut tuohon sivukujalla sijaitsevaan rähjäisen näköiseen kahvilan tapaiseen paikkaan, mutta mieheni innoittamana menimme katsomaan. Yllätyin - ihana "vanha tehdas" tunnelmainen kahvila oli sisältä sympaattinen eripari tuoleineen ja pöytineen. Ja katsokaa näitä eväitä... Ihana tapa tarjoilla olut ja kuohuviini!


Seuraavana päivänä googlasimme Milanon brittipubit... Yhtäkään ei löytynyt ihan keskustasta (yllätys?!) Oli hypättävä metroon ja lähdettävä kaupunginlaidalle, täällä meitä odottaisi kolme erilaista brittipubia. Oli ilta, satoi vettä ja oli jo pimeää. No arvaatkaa mitä? Ne kaikki kolme mestaa oli kiinni!!!! Emme suostuneet antamaan periksi... joku paikka oli vielä... siellä iiiihan toisella puolella Milanoa. Uudestaan metroon ja sateessa juoksemista. Löysimme vihdoin paikkaan, joka oli auki. Tässä pubissa oli juuri "happy hour" - jossa juomat tilatessa sai kolmen lajin naposteltavat samaan hintaan! Jippii. Oli mukava seurata viereisessä pöydässä paikallista kaveriporukkaa, jotka kädet viuhuen selittävät jotain italiaksi ja nauroivat. Ja vanhempaa harmaahapsista pariskuntaa (ehkä myös turisteja), jotka tulivat hieman jälkeemme. - Ajattelin - Olisipa mukava, jos mekin voisimme vanhoina harmaa tukkaisina istua kahden sateissa italiassa, brittipubissa ;P !!
 
Mitä opimme tästä?
Heittäyty, kokeile ja uskalla - Niin näet ja koet paljon enemmän!

Mille Grazie & Arrideverci



Espanjan Aurinkorannikolla, Torremolinos.

Ihana loppusyksyn viikko Aurinkorannikolla. Ensimmäinen viikon etelänloma mieheni kanssa kahden. Voin suositella kaksin tai kaveriporukassa matkustaville.
Uno vino tinto, por favor. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viesti, kiitos -
Olen iloinen kaikista kommenteistanne !